”Oh my Goddes mitä settiä!” Näin ajattelin tuossa taannoin, kun sain hölmöä ja tarpeettoman hyökkäävää kritiikkiä osakseni.
Luojan kiitos osaan nykyään erotella hyvän ja huonon palautteen toisistaan, ajattelin seuraavaksi.
Silloin, kun olemme tulleet ihmisinä tavalla tai toisella lytätyksi, voi omanarvontuntomme olla sen verran reikäinen, että toiset ihmiset pääsevät liiaksi ihon alle. Tällöin saatamme rakastaa itseämme sen verran vähän, että uskomme mieluummin negatiivisen kuin myönteisen puheen, tuli se sitten oman mielemme syöttämänä tai toisten ihmisten suusta.
Silloin ihminen suhtautuu kritiikkiin kun avoin haava suolaveteen: se sattuu. Se heiluttaa venettä ja saa meidät korjailemaan tekemisiämme paniikissa: Herranen aika, eivät kai he saa tietää minun olevan epätäydellinen? Että olen huono, tyhmä ja hemmetin nolo.
Mistä rakentavan palautteen tunnistaa ?
Hyvä palaute on kohteensa ymmärtävää. Se pyrkii auttamaan siinä, mitä yritämme saada aikaan. Huono palaute ei ymmärrä kohdettaan. Se pyrkii nostamaan palautteen antajaa ja alentamaan toisia ihmisiä.
Hyvän ja huonon palautteen tunnistaa äärimmäisen helposti. Sen tuntee. Vähän samalla tavalla kuin ihan tavallisessa keskustelussa: Kyllä sen tunnistaa, kun joku on puolellasi ja tukee sinua, auttaa sinua tulemaan ymmärretyksi. Ihan samalla tavalla, kuin sen tuntee, kun joku suhtautuu sinuun alentuvasti tai töykeästi.
Vaikka aivomme on rakennettu tarttumaan helpommin uhkiin kuin mahdollisuuksiin ja vaikka ilkeät sanat saavat meissä kaikissa lähes poikkeuksetta enemmän painoarvoa kuin kehut, on tärkeää päättää keskittyä siihen, mikä on rakastavaa itseään kohtaan.
Ihmisyyteen kuuluu luonnollisena osana ihana, rakastava, super-viisas ja välittävä puoli. On itsestämme kiinni, kumpaa puolta kuuntelemme ja millaisilla ihmisillä itsemme ympäröimme.
Mitä paremmin opimme tunnistamaan egon ja sydämen äänet keskenään, sen helpompaa on suodattaa myös epärakentavat äänet häiritsemästä omaa tietämme, tulivat ne sitten oman päämme sisältä tai itsemme ulkopuolelta.
Ohjeita kritiikin vastaanottamiseen
Avoimuus. Palautetta on hyvä pyytää siinä kohtaa, kun kaikki ei ole vielä valmista. On parempi saada kaikki rehelliset mielipiteet esiin ja kuulla, mitä toisissa ihmisissä nostattaa se, mitä itsellä on annettavana. Esiin nousevat ajatukset ja tunteet ovat todennäköisesti pienoiskoossa jotain saman suuntaista, kuin se tulee olemaan suuremmassa mittakaavassa. Tässä kohtaa kaikkea ehtii vielä punnita rauhassa.
Seulonta. Sinä et ole sama asia kuin se, mitä olet saanut aikaan. Toisten ihmisten käytökseen ja motiiveihin ei kannata suhtautua täysin sinisilmäisesti vaan muistaa, että ihmisillä on monenlaisia motiiveja, eivätkä kaikki niistä tue juuri sinun polkuasi.
Ota se, mikä palvelee. Joskus tieto, joka meitä parhaiten palvelee, tulee todella ärsyttävässä paketissa. Ihmiset, joiden käytös ei ole täysi kymppi, saattavat möläyttää jotain todella arvokasta. Voit käyttää tietoa omaksi parhaaksesi ja parantaa sitä, mitä olet tekemässä.
Tee rauha työsi kanssa. Joskus on aika päästää irti siitä, mikä on jo tullut tehdyksi. Emme voi kontrolloida toisten ihmisten todellisuuskäsityksiä, tulkintoja tai tunteita, ne ovat mitä ne ovat. Ja lopulta: ne jotka tajuu, tajuu.
– Jenni
